Siitä koska ihminen oppi laskemaan ei ole mitään tietoa, mutta varsin loogista on päätellä, että laskutaito tuli ennen kirjoitustaitoa. Jo tuhansia vuosia sitten ihmisillä on ollut jonkinlainen käsite luvusta. Mutta geometrian varhaisaikojen vaiheita on mahdoton tietää ja kartoittaa. Kreikkalaiset antiikin aikana sijoittivat geometrian synnyn Egyptiin, jossa sitä käytettiin maanmittaukseen. Siihen aikaan egyptiläiset käyttivät jo kymmenjärjestelmää. Jollakin tavalla egyptiläiset pääsivät hyvin geometrian salojen vauhtiin ja heidän matemaattinen taitonsa mahdollisti pyramidien rakentamisen, tonttien mittauksen sekä kehittyneen talouden toiminnan eli geometrian lisäksi matematiikkaan käytettiin jo monipuolisesti myös kaupankäynnissä.

Egyptiläiset ja Babylonia

Egyptiläisten käyttämästä todellisesti matematiikasta ei ole säilynyt paljon todisteita, mutta sen sijaan babylonialaisten matematiikasta on todisteita säilynyt hyvinkin. Tämä on mahdollista siksi, että egyptiläiset käyttivät papurysta, mikä ei ole kovin säilyvä vaihtoehto mutta babylonialaiset käyttivät savitauluja. Babylonialaisilla oli käytössään 60-järjestelmä, jonka lisäksi he käyttivät myös kymmenjärjestelmää.

Paikkamerkinnät

Paikkamerkintä otettiin käyttöön todennäköisesti ensi kertaa babylonialaisten toimesta. Yksi pieni ongelma oli aluksi ettei nollaa ollut käytössä lainkaan. Joskus 300 eaa alettiin käyttää nollan tyyppistä merkkiä luvun keskellä, mutta luvun lopussa ei ollut nollia ja todellinen luku piti ymmärtää asiayhteydestä. Babylonialaiset kehittivät myös Pythagoraan lauseen. Matematiikan kehittymiseen nykymuotoonsa on vaikuttanut sekä valtioiden ja tekniikan kehittyminen mutta ennen kaikkea antiikin aikojen valtioiden suhtautuminen tieteisiin. Jopa 1900 luvun alussa on tutkijoiden esittämiin ajatuksiin välillä suhtaudutta tuhahdellen, kuten Einsteinille kävi monissa hänen esittämissään oivalluksissa.