Kreikkalainen kulttuuri suosi tieteiden kuten filosofia, logiikka ja matematiikka harjoittamista. Siksi matematiikan kehitykselle antiikin Kreikassa oli aivan erilaiset mahdollisuudet kuin muualla Euroopassa. Matematiikka kehittyikin Kreikassa aivan uudelle tasolle verrattuna esihelleeniseen aikaan. Antiikin Kreikassa tehtiin monia tärkeitä matemaattisia löytyjä, jotka vaikuttavat vielä tänäkin päivänä. Enemmän kuin matematiikan sinällään kehittyminen, kreikkalaisten iso muutos oli erottaa matematiikka omaksi tieteenalakseen, kun se aiemmin esimerkiksi juuri Babyloniassa ja Egyptissä ollut lähinnä käyttömatematiikkaa. Kreikkalaiset alkoivat nähdä matematiikan hahmotettuna abstraktina loogisena järjestelmänä. Matematiikan peruslauseet eli aksioomat ja niistä johdetut säännöt saivat alkunsa nimenomaan antiikin Kreikassa.

Matematiikka ja antiikin kreikkalaiset

Antiikin Kreikkaa ja kreikkalaisia on pidetty monessa mielessä nykyaikaisen yhteiskunnan alkumuotona ja matematiikan nousu yhdeksi oikeasti tieteenalaksi oli meille nykyeurooppalaisilla todennäköisesti onnen potku. Mitä olisikaan seurannut siitä, että kreikkalaisia ei olisikaan kiinnostunut tieteiden tutkiminen? Antiikin Kreikka ei ollut yksi maa vaan todellisuudessa kyse oli alueesta, joka oli jaettu kaupunkeihin, joita ympäröivät muurit. Kaupungeissa oli tori, kaupungin neuvosto ja muitakin julkisia rakennuksia - nämä kaupunkivaltiot olivat nimeltään poliksia. Ei ollut mitenkään erikoista, että polikset taistelivat keskenään kunnes Persialaissodissa polikset taistelivat yhdessä Persiaa vastaan näiden hyökätessä. Siihen aikaan alueella viljeltiin viljaa, oliiveja ja viinirypäleitä ja näistä oliiveista ja rypäleistä jalostettiin tuotteita vientiin. Kreikassa oli jo siihen aikaan, että vain syntyperäinen kreikkalainen sai omistaa maata. Yksi asia, mikä usein halutaan unohtaa antiikin Kreikasta puhuttaessa on se tosiasia, että myös kreikkalaisilla oli ajan tyyliin orjia. Orjia haettiin mm. omista Välimeren siirtokunnista. Kreikkalaisen matematiikan elkeet olivat alkuvuosina tai siis vuosisatoina korkealentoista ja vasta 100 luvulla eaa kun Kreikka ja Egeanmeren alue liitettiin Rooman valtakuntaan alkoi matematiikan taantuminen ja sen muuttuminen käytännölliseksi. Tutkijat sanovat syyksi Rooman hallinnon kielteisen suhtautumisen periferioiden kehitykseen ja tieteisiin.

Kreikkaa ajatellessa ja matematiikkaa, ei pidä unohtaa Kiinaa. Kiinassakin on ollut kymmenjärjestelmä jo satoja vuosia ennen ajanlaskun alkua, ja nolla tuli kiinalaisillekin paljon myöhemmin, vasta 700-luvulla.

Arabialaiset numerot

Oletko koskaan miettinyt miksi nykyisiä käytössämme olevia numeroita kutsutaan arabialaisiksi numeroiksi ja niitä "tylppä" numeroita jotka merkitään kirjaimilla roomalaisiksi numeroiksi? No tuo roomalaisuus on helppo asia ja juontaa juuri tuohon Rooman valtakunnan aikaan mutta nykyaikaiset numeromme tulivat itseasiassa Intiasta ja intialaiset ottivat ensimmäisenä modernin kokonaislukujen kirjoitusasun. Syy miksi me kuitenkin sanomme niitä arabialaisiksi on se, että arabialainen matemaatikko kirjoitti aiheesta kirjan nimeltään De numero indorum, ja koska kirjoittaja oli arabi, alettiin numeroita kutsua arabialaisiksi numeroiksi!