Albert Einstein käytti suurimman osan tutkijanurastaan yhtenäisen kenttäteorian kehittämiseen pyrkien yhdistämään painovoiman ja sähkömagneettisen voiman kuvailun. Hänen suureksi pettymyksekseen tuloksena oli vain pitkä sarja epäonnistuneita yritelmiä, eivätkä hänen loistokkaat aiemmat saavutukset saaneet sitä suurta huipentumaa, josta hän haaveili. Vielä kuolinvuoteellaankin hän tutki laskelmiaan.

Einstein ja vuosi 1905

Einsteinista kerrotaan, että hän oli kohtuullisen hankana opiskelija. Eikä vain opiskelija vaan koulun jälkeen hänen ei ollut helppoa saada töitä Zurichin Teknillisestä korkeakoulusta, joten hän päätyi Bernin patenttitoimistoon. Ollessaan töissä Bernissä Einstein teki kaikkiaan viisi julkaisua, joista mikä tahansa olisi tehnyt hänestä maailmakuulun. Ensimmäinen näistä viidestä oli väitöskirjanakin julkaistu molekyylien koosta kertova kirja. Pitää huomioida, etä tuohon aikaan atomien ja molekyylien todellisuus ei ollut vielä "kirkkoon" kirjoitettu.

Einstein ja suhteellisuusteoria

On varsin erikoista, että Einstein joka oli täysipäiväisesti töissä kuusi päivää viikosta patenttivirkailija pystyi kirjoittamaan kaikki teoksensa. Se että hän oivalsi valon hiukkausominaisuuden aaltoluonteen lisäksi ja vielä kirjoitti löydöksestään valosähkö ilmiön kaavan - oli se kvanttifysiikan alku. Koska Einstein oli vasta 26 vuotias, vanhemmat tutkijat lyttäsivät hänen ajatuksensa täysin. Kuusi vuotta myöhemmin mittaukset ja kokeet osoittivat Einsteinin olleen oikeassa. Einsteinin tämä ensimmäinen oivallut on poikinut vaikka mitä käytännön toteutuksia, mm. aurinkokennon.

Einsteinin toinen oivallus oli liikkuvien kappaleiden sähködynamiikasta ja siitä että ajan käsite tuli uudelleen arvioida. Newtonilaista universaaliaikaa ei ole olemassakaan, on vain erilailla tikittäviä kelloa! Einstein sanoi, että mitä nopeammin liikkuisi, sitä hitaammin kello käy. Einsteinin oma teksti sanoi kappaleen massa on sen energiatiheyden mitta. Einsteinin monet ajatukset ja oivallukset olivat sekä omana aikanaan että vielä tänäkin päivänä melkoisia kokonaisuuksia ja esimerkiksi Einsteininn 1929 peruma ajatus kosmotologisesta vakiosta on otettu 2003 uudelleen oikeaksi sillä avaruuden laajeneminen on yhä kiihtyvää.

Einsteinin aikana ei hänen teorioitaan voitu osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Siksi esimerkiksi vuoden 1919 auringonpimennys ja siitä otetut valokuvat antoivat edes vähän tukea hänen suhteellisuusteorialleen, mutta muuten häneen suhtauduttiin varsin moniselitteisin reaktioin.