Monet meistä ovat törmänneet sanan todennäköisyys. Esimerkiksi monissa nettipeleissä kerrotaan voiton todennäköisyyden olevan esimerkiksi 96%. Se siis tarkoittaa, että sijoittamalla 100 euroa, voi keskimäärin voittaa 96 euroa eli aina jää tappiolla pienen summan. Mutta todennäköisyys on aina laskennallinen arvo, se ei tarkoita sitä, että todennäköisyys aina toteutuisi tai sitten sen toteutuminen vaatii miljardeja toistokertoja. Jokainen meistä voi testata todennäköisyyden heittämällä kolikkoa. Jokainen meistä tietää, että kolikolla on kaksi puolta kruuna ja klaava ja heittämällä kolikon, tulee tulokseksi jompikumpi tai kolikko voi jäädä myös ”seisomaan”. Todennäköisyys että klaava ja kruuna tulevat on 50-50 molemmille, mutta käytännössä ja todellisuudessa voi heitoista, vaikka kymmenen olla peräkkäin klaavaa, ilman kruunaa. Eli vaikka todennäköisyys on jotain, se ei välttämättä kerro totuutta.

Klassinen todennäköisyys

Koska matemaatikot tai tutkijat oikeasti alkoivat miettiä todennäköisyyksiä, siitä ei ole varmaa tietoa, mutta 1600-luvun puolessa välissä Chevalier de Mere esitti Blaise Pascalille uhkapeleihin liittyneet kaksi kysymystä. Jos ensimmäinen kuusi erää voittanut pelaaja saa pelipanoksen, mutta peli keskeytetään tilanteessa, jossa toinen pelaaja on voittanut viisi ja toinen kolme, niin mikä on oikeudenmukainen tapa jakaa pelissä olleet panokset? Nämä kaksi henkilöä sitten kävivät tästä kysymyksestä kirjeenvaihtoa ja päätyivät vastaukseen 7:1. Näiden herrojen ajatuksista ja hollantilainen Christiaan Huygensin ajatuksista ja kirjoista voidaan sanoa syntyneen klassisen todennäköisyyden opin. On mielenkiintoista, että todennäköisyys on jo 1600-luvulta lähtien liittynyt uhka- ja rahapeleihin, aivan kuten nykyäänkin vielä suurelta osin. 1713 Jakob Bernoulli kirjoitti kirjan, joka laajensi todennäköisyysajattelun myös arkitodellisuuteen. Satunnaismuuttuja ja odotusarvo tulivat käsitteiksi 1900-luvun alussa lähinnä' Pafnuti Tsebyseviltä. Koko klassisin todennäköisyyden tunnusmerkki on "yhtä todennäköisen periaate".

Nopan heiton todennäköisyys

Klassinen todennäköisyys ei ole ainoa keino tutkia ja miettiä todennäköisyyksiä, mutta se on se tapa, jolla niitä kuitenkin pääosin tutkitaan. Todennäköisyys kun ei ole sama kuin tosi. Jo aiemmin kerroimme esimerkin kolikosta, mutta sama voidaan tehdä nopalla. Nopassa on silmäluvut 1-6 ja heittämällä noppaan emme koskaan voi tietää mikä numero tulee tulokseksi. Todennäköisyys laskenta antaa kuitenkin ennen ensimmäistä heittoa jokaiselle numerolla yhtä suuren todennäköisyyden eli 1/6. Jostain syystä usein laskentakaavoissa aletaan miettiä seuraavan heiton yhteydessä, että koska noppaa oli jo heitetty kerran ja tuloksena oli vaikka 1 niin toisella heitolla toisten numeroiden todennäköisyys kasvaa ja ykkösen pienenee, mutta asia ei ole näin, vaan toisellakin heitolla todennäköisyys on aivan sama kuin ensimmäisellä, koska tilanne on jälleen uusi eikä sillä ole mitään tekemistä ensimmäisen heiton kanssa. Voit siis heittää vaikka kymmenen kertaa saman numeron ja kyse on täysin sattumasta. Yksikään todennäköisyyslaskelma ei voi ”arvata” tai laskea, mikä nopan numero seuraavalla heitolla tulee koska se on täysin satunnaista!

Satunnaisluvut

Netin ja tietokonepelin satunnaisuudesta huolehtii peliin asennettu satunnaislukugeneraattori. Mitä monimutkaisempi peli, sitä enemmän laskentatehoa satunnaislukugeneraattori vaatii. Esimerkiksi netissä on saatavilla useita satunnaislukugeneraattoreita, joiden avulla voidaan esimerkiksi omat arvonnat suorittaa luotettavalla satunnaisuudella. Esimerkiksi nettikasinoiden jokainen kolikkopeli on satunnaislukugeneraattorin alaisuudessa ja tätä toimintaa valvoo ulkopuolinen taho, joka tarkastaa aina satunnaisin väliajoin, että peli on palauttanut voittoja sen ilmoittaman palautusprosentin mukaisesti. Jokainen pelikerta on toisistaan riippumaton ja se nimenomaan varmistetaan toimivalla satunnaislukugeneraattorilla, jolle on koodattu jokaisen pelin tarjoamat voittoluokat ja näiden kaikkien mahdolliset voitot sekä pelin kokonaispalautusprosentti. Jokaisen pelaajan vain pitäisi aina muistaa, että jokainen pelikerta on toisistaan riippumaton eikä pelissä ole kuumia tai kylmiä kausia vaan täyttä satunnaisuutta.